Elokuun viimeinen päivä on käynnistynyt. Nyt paistaa - onneksi - aurinko, ja näyttää muutenkin kauniilta. Kohta suuntaan nokkani Nurmijärvelle Wanilla Rosen pihakirppikselle, ja puotiin myös. Minulla on rinnassani punainen silkkiruusu, josta tunnistat minut. Ei neilikka kuten perinteellisesti vaan ruusu. Tartu kiinni, niin moikataan!
Nyt vähän toisenlaiseen postaukseen.
Ajattelin aloittaa sarjan, jossa näytän kuvallisia tarinoita Suomesta. Kuva voi olla hauska, surullinen, haikea, iloinen, kantaanottava, mielipiteitä jakava, perinteellinen, kaunis, hurmaava, voi se olla rumakin tai haastava. Se voi esittää katoavaa perinnettä, ihmetystä, ajattelun aihetta, kummastusta. Tai mitä vaan. Yhteistä näille kuville, tarinoille on Suomi tai suomalaisuus.
Tämä on kuva otettu elokuussa 2008 Kiikalasta, joka sijaitsee Lounais-Suomessa lähellä Saloa ja Someroa. Bussipysäkki, jossa on lukuisia pölykapseleita. Syystä tai syyttä. Olen usein miettinyt minne katoavat sukat, kun lajittelen niitä pesun jälkeen. Missä on se toinen pari? Nyt löytyi vastaus mistä löytyy se toinen pölykapseli. Oletko Sinä kadottanut pölykapaselin?
Mukavaa sunnuntaita!
3 kommenttia:
Ihan ekaksi: kiva nähdä taas kerran! Sinut ja kauniin kukkasi
:-)
Suomitarinaidea on TOSI hyvä! Minä aion osallistua omalta osaltani nappaamalla joku kerta kuvan mökkimatkamme varrella olevasta rapatusta autiotalosta, jonka seinässä on iso, komea kyltti 'Swiss bar'...
Voi Elsa, en nähnyt kenelläkään rinnassa punaista silkkiruusua:)
olisin niin mielelläni nähnyt sen kuten Sinutkin tietenkin:)
Ihania nämä vanhat nostalgiset kuvat...hyvä idea!
Sirkka, taidettiin mennä ihan ristiin. Riitta ja Marja Kristiina sanoivat Sinut nähneensä siinä klo 12 maissa, ja minä tulin paikalle siinä klo 12.20.
Parempi onni ja suunnitelma ensi kerralla...
Terveisin, Elsa
Lähetä kommentti