sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Madonna lasikehyksissä

Täällä sitä ollaan kanssasisaret, ystävät ja kylän viisaat! En ole mihinkään kadonnut, blogitauko on syntynyt ihan vahingossa ja siksi että blogaamista häiritsee kovasti työ, jossa on kiireinen aika monestakin syystä, mutta ei mennä niihin.

En ole myöskään mikään jouluihminen, voisin sanoa että olen anti-jouluihminen. Kotiini ei tule joulukuusta tai muuta sen kummenpia joulukoristeita. Kotini on muutenkin täynnä jos jonkinlaista koristetta ja rompetta. En tee (lue: osaa) jouluruokia. Enkä myöskään osta joululahjoja. Enkä lähettänyt joulukorttejakaan. Olenpa minä nyt sitten tänään erityisen negatiivinen ja vaikea.

Mutta, hei, kukin viettää joulun tyylillään. Ei ole mitään oikeaa tapaa, eihän? Joulua menen viettämään vanhempieni luo, ja siten melkein valmiiseen pöytään. Joulu merkitsee minulle muutaman päivän vapaata ja rauhottumisen aikaa. Se kuluu kirjojen parissa, olen ostanut muutaman romaanin, mm. Liza Marklundin uusimman, Outi Pakkasen Yöpuisto sekä Virpi Hämeen-Anttilan Amanda. Eiköhän joulun pyhät suju näiden parissa.

Tänään käväisin Vanhan Joulumyyjäisissä, en joulun vaan käsityön ja niiden tekijöiden takia. Siellä oli esillä ja myynnissä paljon ihanuuksia, ja heti aukiolon jälkeen tungosta ei ollut lainkaan. Tapanani on että ostan jotakin tukeakseni käsityöläisiä sekä käsityön perinnettä jotta se ei katoa. Ja tietysti ihanuuksia arvostan muutenkin. Myynnissä oli paljon kierrätettävästä materiaalista tehtyjä töitä. Mieleeni painui ainakin yksi hauska yksityiskohta, nimittäin viinipullon korkista tehty pieni neulatyyny, ja korkin alapuolella oli kuminauha, joten tämän neulatyynyn voi näppärästi laittaa sormeen, ja voilá nuppineulat ovat ihan lähettyvillä ommellessa. Nyt kun kirjoitan tätä, niin mieleeni tulee että täytyypä käydä se sieltä hakemassa. ;))

Tämä on lasinen valokuultokuva pienissä kehyksissä, kooltaa noin 4 cm x 4 cm. Valitettavasti en muista tekijän nimeä, mutta hänellä oli pöytä Vanhan yläkerrassa. Kuva läpäisee kauniisti valoa, ja tässä olen riipustanut sen köyhänhopeisen maljakon kylkeen. Kuvassa on Luolamies-maalauksen Madonna.


Vanhan Joulumyyjäisten innoittamana minäkin kokeilin tehdä vanhasta uutta. Siitä syntyi tälläinen yhden kynttilän jalka. Materiaaleina rautalankaa, joulukuusen kynttiläpidike sekä leivosmuotti. Tarvikkeina pihdit, leikkurit sekä pora.


Lupaan huomenna olla positiivisempi ja en-niin-kriittinen-joulua-kohti. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille tänne eksyneille!

6 kommenttia:

tiina kirjoitti...

Näinhän se on että "kaikki taaplaa tyylillään"... ;)
Mie taas rakastan joulua... liekö syynä se että olen "joulun lapsi", tiedä häntä... mutta, Rauhallista Joulua kaikesta huolimatta ja toivottavasti nautit kirjallisista tuokioista.
tiina.

olivieno kirjoitti...

Hieno idea sinulta taas tuo kynttilänjalka!

Mari kirjoitti...

Hienon taulun olet löytänyt. Ja hieno on myös kynttilänjalka! Rauhallista joulua!

Mari kirjoitti...

Jep, kukin tyylillään:) Ja eri jouluina voi olla eri tyyli... Tänä vuonna meidän tyyli on ollut vähemmän innokkaampi tämän joulun suhteen. Rauhallista joulua sinulle kauniiseen kotiisi. Madonna on upea:)

Sirkka kirjoitti...

Heippa Elsa ystäväin!
Minusta sinulle on joulu ainainen...niin kaunista ympärilläsi ja toisillekin sitä jaat...kaunista!
Sinulla tulee olemaan ihana joulu kun vietät sen läheisiesi kanssa, hyvän ruuan parissa... ei muuta voi toivoa joululta, kuin rauhallista joulua ja saa levätä... annetaan aikaa itsellemme sekä läheisillemme.
Kaikista kuvistasi taas pidin.

Ilona kirjoitti...

Kivan kynttilänjalan teit!