lauantai 5. syyskuuta 2009

My olive tree


Rohkaisin mieleni ja hankin uuden oliivipuun. Josko puutarhurin taidoni olisivat kehittyneet sen verran että sain tämän yksilön pysymään hengissä? Pelargonian kukoistuksen myötä uskon niin. Haukkasin suuremman palan, sillä tämä oliivipuuni on korkeahko varrellinen, noin metrin korkuinen. Valkoiseksi tuunaamani kori olkoon sen ruukun suojana paremman puutteessa - tosin toisenlaisen ruukun haku on etsintävaiheessa.

Nyt peukut pystyyn että tämä oliivipuuni pärjää elossa mahdollisimman pitkään. Mukavaa lauantai-iltaa! Minä taidan ryhtyä tekemään tortilloja.



A new olive tree in my living room, I hope it will last alive for a long time. My gardener skills are not to be braged about. This is olive tree number two. But let's hope for the best. Have a nice Saturday evening!

15 kommenttia:

päivi kirjoitti...

oliivipuusi on ihastuttava ja varmasti se kukoistaa hellässä hoidossasi:)
leppoisaa sunnuntaipäivää sinulle, terkuin ja lämpöisin halauksin päivi

Lisay kirjoitti...

Toivotaan menestysta puusi kanssa!
Minun puuni kukoistaa,kunhan vain muistan kastella.Mutta eihan sita voi verrata,kun meidan puilla on niin kovin erilaiset kasvuolosuhteet.Joten hoito-ohjeita en osaa antaa...

maano kirjoitti...

minun olivi puu kuolla kupsahti toivottavasti sinulla olisi onnea enempi . samoil herkuil on meilläkin tänään herkuteltu :)

Kesäkukka kirjoitti...

Pidetään peukkuja!
Anoppi toi Ranskasta 2005 oliivipuun, joka on vieläkin hengissä. Talvella se varistaa lehtensä, mutta kevään tullessa siihen ilmestyy taas lehtiä. Talvet se on viileämmässä huoneessa ja kesät ulkona.

maiju kirjoitti...

Onnea uudelle puulle!! Saanko udella, että mitä maksoit siitä? Olen siinä käsityksessä, että nuo isommat puut ovat melko kalliita. Omat pienemmät puunikin olivat 20 e/kpl Plantagenista.

Toive on meillä tosiaan yhteinen eli pitkää ikää!!!

Elsa kirjoitti...

Fru Skrot, toki udella saa, puuni maksoi 25 euroa. Mielestäni edullinen tämän kokoiseksi, ja se olikin syynä ostooni. Mielestäni muualla tälläiset maksavat enemmän.

n o r d i n g å r d e n kirjoitti...

Tänk att oliträd kan vara så vackra, fin med de vita korgen till!

Välkommen in till min gamla blogg på lite färska räkor och rosa skumpa! Och sen in till min nya!

Mari, f.d. Guldkant på Livet

Rouva Nordman kirjoitti...

Minä pidän peukkuja. Hienon näköinen oliivipuu!

Meillä herkuteltiin eilen tortilloilla, mums-mums!

Ihanaa alkavaa viikkoa!

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Minäkin olen juuri tuollaisesta isosta puusta haaveillut mutta eipä ole eteeni sellaista vielä sattunut=( edullisesti kyllä olet omasi saannut.

Toivottavasti se on pitkäikäinen=)

Karita

Rostrose kirjoitti...

I keep fingers crossed that your pretty olive tree will survive!!!
Hugs Traude

Mari kirjoitti...

Kaunis puu, peukut pystyssä :)

Riikka kirjoitti...

Kauniita kuvia, kuin suoraan sisustuslehdestä, niin Jeanne-henkisiä. ;)
Ja onnea uudelle puulle, omani onnistuin kutakuinkin nitistämään. :(
Mukavaa viikkoa!

Minttu kirjoitti...

Se on toisaalta hassua, miten yhtäkkiä joku tietty kasvi on niin haluttu. Niin kuin nyt esimerkiksi tämä oliivipuu. Onkohan se innostus alunperin lähtenyt ranskalais-tanskalais-maalaisromanttisista lehdistä, kuten Jeanne d'arc Living?

Itsekin pidän paljon oliivipuista, mutta en ole vielä uskaltanut hankkia. Viherpeukalona olen nääs untuvikko :)

Valloittava valkoinen kirjoitti...

menestysta oliivipuullesi!
ja iloista alkuviikkoa!

Olivieno kirjoitti...

Onnea yhteiselle taipaleelle ;-) Näyttää ihastuttavalta, mutta tämä tuhluri ei uskallakaan haaveilla siitä, meillä on sisällä niin pimeätäkin että tuskin viihtyisi.